14.1.2017

12 | Ometepe | Nicaragua

Heti aamiaisen jälkeen hyppäsimme minibussin kyytiin ja lähdimme tutustumaan Ometepen saareen. Jo automatkalla bongattiin muutama mölyapina tienvarren puista. Päivän pääkohde oli kuitenkin Volcan Maderasin rinteillä välkehtivä vesiputous, jonka korkeudeksi saatiin yhtä monta metrimäärää kuin oli tietolähteitäkin :) 60 metriä saattaisi olla aika lähellä totuutta.

Mölyapinoita Jyrkin ja Sepon zoomissa :)
Ajokortti ja rekisteriote.
Yksi kilppari kyläili autossakin.
Vesiputoukselle johti 3 km:n polku, joka mutkitteli upeissa maisemissa Maderasin rinteitä ylöspäin. Noin 35 asteen lämpötila ja nousuvoittoinen rataprofiili koettelivat koko ryhmän voimia siinämäärin, että Jyrki ja Pia katsoivat parhaaksi kääntyä puolimatkan krouvista takaisin. Se oli kaiketi viisas päätös, koska loppumatkasta polku muuttui vieläkin hankalammaksi kuljettavaksi pitkin kivisiä puron reunamia. Polun maisemat ja itse vesiputous olivat kyllä kaikkien ponnisteluiden arvoisia. 

Vesiputouksen valloitusretkeemme kului arvioitua enemmän aikaa ja päivän toiseksi kohteeksi suunniteltu ”Nuoruudenlähde dippaus” jäi seuraavaan kertaan kun Ojos de Agua kerkesi laittamaan ovensa kiinni. Ehkä sillä kuuluisalla ”seuraavalla kerralla” nuoruudenlähde tulee myös vielä suurempaan tarpeeseen ;)

Seppo Ometepen viidakkopoluilla.
Cascada de Maderas, Ometepe.
Jorman zoomiin osui mölyävä apina :)


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti